Projekti:

Tällä sivulla on kuvattu monimutkaisempi valokuituverkkoon liittymisprojekti. Harvoin projekti on tätä hankalampi toteuttaa ja tässäkin työtä teetti eniten kaivuumatkan pituus. Yleisesti projektissa on muutamia vaiheita, mutta ne eivät ole mitenkään hankalia toteuttaa. Suurimmat päätökset ovat: Miten kaivuu suoritetaan, missä oma liittymä kytketään runkoverkkoon ja mihin modeemi talon sisällä sijoitetaan.

Kaivuu vei kokonaisuudessaan vähän yli 10 tuntia. Kaivuumatkaa oli n. 200 metriä vaihtelevassa maastossa. Kaivuutyön tuntihinnat liikkuvat yleensä 60e ylöspäin, kun itse toimii apumiehenä. Kuidun puhaltaminen vei vähän toista tuntia, kuitumodeemin asennus ja kuiden tuominen modeemiin pari tuntia ja sisäverkon saa nopeimmillaan pystyyn alle puolessa tunnissa.

Tavoite ja lopputulos:

Valokuituprojektin tavoitteena oli korvata 4g-yhteydet nopeammilla ja varmemmilla yhteyksillä pääasiassa etätyön ja etäkoulun tarpeisiin. 4g:n tunnettuja ongelmia ovat: Yhteyksien hidastuminen käyttäjämäärien lisääntyessä ja ajoittain epävarmat yhteydet. Kuparithan Elisa keräsi ystävällisesti alueelta jo vuosia sitten, mutta eipä niiden toimintavarmuudessa hurraamista ollutkaan.

Lopputuloksena nettiyhteydet ovat aivan eri luokkaa kuin ennen, pätkimisiä ei esiinny, eikä aiemmasta iltapäivän ja alkuillan nettinopeuksien hyytymisistä ole enää tietoakaan. Etätyöt ja etäkoulut sujuvat rinnakkain ilman minkäänlaisia yhteysongelmia.

Vaiheet:

Osuuskuntaan liittyminen

Osuuskuntaan liittyminen oli helppoa. Yhteys osuuskuntaan ja sieltä sai kaiken tarvittavan tiedon ja apua eri vaiheisiin.

Suunnittelu

Suunnitteluvaiheessa mietittiin miten kaivuu suoritetaan, mistä liitytään runkoverkkoon ja mihin modeemi talossa sjoitetaan. Valokuitu päätettiin vetää kokonaan tontin läpi, jotta vältyttiin tien rikkomiselta varsinkin, kun tiessä ei koko matkalla ollut kunnon ojia ja osalla matkasta oli kallio alla. Lisäksi kaivuu oli selkeää tehdä oman tontin läpi. Modeemi päätettiin sijoittaa tulopuolelle vaatehuoneeseen. Kaapeliauraus jätettiin pois laskuista maaston hankaluuden (vaihteleva maasto ja varmasti kiviä) vuoksi ja päädyttiin kaivinkoneeseen. Samasta syystä valokuituputki päätettiin sijoittaa erilliseen kaapelisuojaputkeen. Tätä ei yleensä tarvita vaan valokuituputki riittää.

Kaivuutyöt ja putkitus

Kaivuutyötä tekemään saatiin paikallinen yrittäjä Jari Hagström Karhuntyöt Oy:sta (0400454029). Kaivurimiehiä voi kysellä myös osuuskunnan kautta.

Kaivaminen tapahtui n. kolmessa illassa, jonka jälkeen suoritettiin Liitos verkkoon (seuraava kappale).

5 tonnin kaivuri riitti projektiin mainiosti

Kaivuun aikana suojaputki kasattiin kaivannon reunalla ja valokuidun suojakaapeli vedettiin samalla suojaputken sisään. Valokuituputken vetäminen suojaputkeen on koontivaiheessa huomattavasti helpompaa, kuin veto täysin koottuun suojaputkeen, joten se kannattaa tehdä tässä vaiheessa.

Kaapelin kaivanto

Maaston vuoksi kuidun suojaputki laitettiin vielä erilliseen suojaputkeen.

Suojaputket

Kaivuun aikana suojaputki kasattiin kaivannon reunalla ja valokuidun suojakaapeli vedettiin samalla suojaputken sisään. Valokuituputken vetäminen suojaputkeen on koontivaiheessa huomattavasti helpompaa, kuin veto täysin koottuun suojaputkeen, joten se kannattaa tehdä tässä vaiheessa.

Ulompi suojaputki kasattiin valmiiksi kaivannon reunalle
Kuidun suojaputki vedettiin ulomman putken sisään kasaamisvaiheessa

Liitoksen jälkeen suojaputki pudotettiin kaivantoon varmistaen, että suojaputket eivät irronneet toisistaan ja kaivanto peitettiin.

Suojakaapelin liittäminen verkkoon

Liitos verkkoon suoritettiin osuuskunnan toimesta kaivamalla runkoputkinippu esiin ja liittämällä yksi nipun putkista taloputkeen. Liitoskohtaan laitettiin sondi-pallo, jonka avulla liitoskohta on helppo löytää. Sen jälkeen kuituputkea suojattiin taipumiselta erillisillä putken pätkillä ja tämä kohta täytettiin käsin. Suojaamisen tarkoitus on estää valokuituputken jyrkkä taipuminen kuopan täyttövaiheessa.

Kuidun suojaputken liittäminen runkoverkkoon
Kuidun suojaputken ympärille laitettiin vielä erillisiä suojapätkiä mahdollisten vääntymisten estämiseksi (oranssi pallo on liittymän löytämistä helpottava sondi-pallo)

Valokuidun puhaltaminen

Valokuidun puhallus hoidettiin myös osuuskunnan kautta. Laitteisto oli pieni, mutta tehokas ja puhallus sujui ongelmitta vaikka kokonaismatka oli yli puoli kilometriä yhdyskaapille

Varsinainen valokuidun puhaltaminen tapahtui varsin kevyellä laitteistolla

Kuidun tuominen taloon ja valokuitumodeemin asennus

Valokuitumodeemin asennuksen taloon suoritti osuuskunnan kautta tilattu asennusyritys. Tämän osuuden voi tehdä itse halutessaan, mutta helpompaa on ottaa tämä vaihe tilattuna.

Kuidun läpivientiyksikön asentaminen

Talon sisällä kuitu kytketään kuitupäätteeseen, josta se kytketään edelleen kuitumodeemiin. Tästä voidaan lähteä rakentamaan varsinaista sisäverkkoa.

Kuitupääte ja -modeemi

Sisäverkon rakentaminen

Kuitu kytketään kuitumoodeemiin, joka tarjoaa normaalit sisäverkon Ethernet-liitännät eteenpäin. Talouden koneet voisi periaatteessa kytkeä suoraan tähänkin modeemin, mutta siinä tapauksessa ne näkyisivät suoraan Internettiin, eikä tämä ole tietoturvan vuoksi missään nimessä suositeltavaa! vaan…

Kuitumodeemin ja verkon väliin tulee laittaa erillinen reititin (router) joka liitetään jakajaan (switch), joka jakaa yhteyden talouteen. Tässä projektissa haluttiin rakentaa sisäverkkokin kiinteänä ja reitittimeksi valittiin Ubituityn Edegerouter X, joka mahdollista erillisten aliverkkojen rakentamisen. Kytkimeksi valittiin TP-linkin 24-porttinen laite, koska haluttiin rakentaa sisäverkkokin kiinteänä. Verkko rakennetaan yleensä hieman kevyemmällä laitteistoilla ja yksinkertaisimmin sen saa rakennettua langattomana verkkona. Tähän ehkä palataan toisen artikkelin puitteissa.

Reitin (router) ja kytkin (switch)